Mä oon edelleen kyllä olemassa vaikka mustei ookaan kuulunu aikoihin. Ei oo äiti jaksanu auttaa tän mun vuodatuksen päivittämisessä ajan tasalle.

Nyt vähän jotain. Yks asia mikä on ollut tyhmää, on ollut se, että Lulu on ollut jo monta viikkoa maalla kun sillä on juoksut. Ne oli niin hyvät juoksut että mun pää meni niistä ihan sekasin ja mä aloin taas pissaamaan verta. Jouduin taas lääkäriin tyhmiin tutkimuksiin ja sain lääkekuurin. On sitten ollut vähän treeni- ja kisataukoa sen takia, ja myös siksi kun äiti ei oo päässyt juoksemaan vähään aikaan. Se rikkoi itsensä siellä Faster09-koulutuksessa missä ihmisiä opetettiin juokseen paremmin. Se otti vähän liian tosissaan vissiin ja sen etureidet on olleet jo monta viikkoa kipeät. Aika tunari. Toivottavasti se jo viikonloppuna pääsee juoksemaan kun lähdetään tänään parsoneiden agileirille.

Mulla on jäänyt kertomatta paljon asioita. Yks on pääsiäinen, kun oltiin metsämiehinä. Käytiin retkeilemässä ja etsimässä luolaelukoita, mutta ei niitä ollut luolissa enää niin lämpimällä säällä. Kävin kuitenkin tsekkailemassa luolaa sisältä, ja kun ei siellä ketään ollu niin Lulukin sai mennä. Tässä kuvia:

Siel metsässä oli myös hirveesti kuolleita lintuja:

Ja hirviön jälkiä:

Seurailtiin niitä hirviön jälkiä ja muitakin hajuja:

Käytiin myös testaamassa mitä Lulu sanoo pyssystä kun se ei oo ennen kuullut. Ei se piitannut. Mun teki mieli aina murista ampumisen jälkeen.

Sit yks reissun kohokohdista oli kun mentiin kodalle syömään eväitä ja paistamaan makkaraa:

Sen jälkeen mentiin vielä moikkaamaan tuttuja joilla oli pilkkikisat. Leikittiin Lulun kans jäällä:

Mulla meinas käydä aika ilkeesti siellä jäällä kun joku pilkkijä oli unohtanut ne kalastusvälineensä maahan ja menin haistamaan että mistä se hyvä tuoksu tuli. Sit yhtäkkiä mua nipisti nokasta ja kun peruutin niin nipisti lisää. Voitte uskoo, että meidän äiti, joka oli vannonut olla tulematta jäälle juoksi lujaa mun perässä kun huomas että mulla on koukku nenässä kiinni. Se ei onneks mennyt pahasti ja se saatiin napattua heti pois. Mutta huh, että mä säikähdin!

Kotona sitten oli ihana mennä yhdessä päikkäreille:

Mutta tää poika rupee nyt valmistautuun agileirille, palataan taas!