Tätä tää arki on vaan nykyään. Ipanan vahtimista ja hoitamista. Se rupee jo oppiin joitakin sääntöjä, ja on se osottanut jo senkin, että sen kans voi jopa leikkiäkin. Eikä se ala itkeen joka asiasta. Äiti just sanokin, että nyt rupee jo löytyyn vähän yhteistä säveltä noissa leikeissä. Ja se on kyllä ihan oikeessa. Pitää vaan osata varoo kun toi on kuiteskin aika pieni, mutta aika hyvin sen kans pystyy jo leikkiin.

On se vähän tyhmäkin. Se nimittäin pissaa SISÄLLE. Mun mielestä äiti käyttää sitä ulkonakin ihan hirveen usein, mutta silti se aamuyöstä pissas ja kakkas sisälle. On se kyllä kumma kun ei edes tiedä, ettei sisälle pissata! Tosin mun kyllä tarvi pissata siihen päälle kans.

Niin, sit se reppana esitteli blogissaan kuinka se yrittää kurkkia ikkunasta. No, näin sen siis pitäis mennä:

Eihän sen kääpiön kintut ylettäny mihinkään! Sen se oli kyllä hokannu, että takajalat pidetään tossa parrulla. No, kai se joskus rupee ylettään. Nukkumisen se on kyllä oppinut. Siis ne parhaat nukkumapaikat:

Sit mulla on kuvia niistä meidän leikeistä. Lululla on tapana mennä joihinkin ahtaisiin koloihin mihin mä en pääse ja sit se huutelee sieltä. Ja puree muuten lujaa!! Huomatkaa, että se saa jo vähän leikkiä mun Ketulla. Kunhan on varovainen. Se on mun paras lelu. Niin ja huomatkaa myös, että sen pää tosiaankin mahtuu mun suuhun. Mut en mä sitä syö.

Onneks pääsin eilen iskän kanssa vähän maalle, että pääsi edes hetkeks keskittyyn omiin juttuihinsa. Niin ja huomenna on agility, mennään äitin kans ihan kaksin.