Yhtenä päivänä me löydettiin ihan mahtava lenkkipolku. Oltiin lenkillä varmaan joku kaks ja puoli tuntia, ja uimassa sai käydä joka välissä kun kierrettiin sellainen järvi. Harmi kun äitiltä loppui kamerasta akku kesken, olisi saanut hienoja kuvia. 

No, se kerkesi ottamaan muutaman videon kuitenkin. Ensimmäisessä minä nautiskelen metsän tuoksuista.

Sitten me tultiin sellaiselle järvelle. Siinä oli ihana parsoneille suunniteltu ranta, eli sellainen hitaasti syvenevä. Siinä oli mahtava kahlailla ja uiskennella. Lulukin meni hienosti uimaan ihan itse. Se on nyt oppinut sellaisen kun se on seuraillut mua. Tässä video Lulun uinnista:

Mä tykkään hakea keppejä ja käpysiä. Tässä haen hienoa kepukkaa:

Ja Lulu tuli heti kateelliseksi, joten äiti heitti sille oman kepin. Aika säälittävästä tikusta se tulee onnelliseksi.

Uinnin jälkeen pitää tietysti kuivatella. Se tapahtuu parhaiten näin:

Kotona meillä on uusi makoilupaikka parvekkeella:

Kyllä me toki tossa ihan kovallakin nukutaan:

Uinnin lisäksi Lulu on oppinut multa jotain muutakin, nimittäin kuinka hymyillään kauniisti kun äiti ottaa kuvia: